Perinnönjako voi olla haastavaa, mutta sitten vasta eläminen perinnön kanssa käykin tukalaksi, jos on pelkkiä laskuja tarjolla. Tästä lähtökohdasta hallitus tarttui toimeen. Ei vain selviytyäkseen, vaan rakentaakseen kestävää tulevaisuutta. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta katse on eteenpäin, lapsiin, nuoriin ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen. Pieni maa kuten Suomi pärjää vain koulutuksella ja osaamisella. Panostukset peruskoulun kuntoon, oppimisen tukeen, turvallisuuteen, korkeakoulutukseen sekä tutkimukseen ja innovaatioihin osoittavat, että rohkeudella voidaan kääntää nykyinen talouskriisi mahdollisuudeksi.
Koulutuspolitiikassa tämä näkyy merkittävinä panostuksina. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus kasvaa ensi vuonna 442 miljoonalla eurolla. Peruskoulun kuntoon laittaminen, oppimisen tuen uudistus ja kännykkäkielto osoittavat, että perustaa rakennetaan nyt vakaasti. Peruskoulun kuntoon laittaminen ideologisen inkluusion ja digivillityksen aikakauden jälkeen vaatii askelia taaksepäin. Niitä askelia tämä hallitus ottaa.
Koulutus on edelleen kaikkien saatavilla, tämä tuntuu välillä julkisessa keskustelussa jäävän taka-alalle. Suomessa opiskelu on ilmaista aina tohtoritasolle asti. Se on etuoikeus, josta monessa maassa vain haaveillaan. Vaikka opiskelijoiden tuet herättävät keskustelua ja myös aiheellista kritiikkiä, on myös hyvä tunnistaa missä tilanteessa Suomi on ja missä tilanteessa suomalaiset opiskelijat ovat.
Kriisistä huolimatta Suomi nousee, kunhan koulutukseen, lapsiin ja nuoriin uskotaan. Näillä päätöksillä rakennetaan tulevaisuus, jossa jokainen suomalainen sukupolvi saa mahdollisuutensa menestyä.