Ulkoministeriö kannattaa kehitysyhteistyötä sokeasti
Ulkoministeriön osastopäällikkö kirjoitti Keski-Uusimaassa 4.2. kehitystyön saavuttavan merkittäviä tuloksia. Tästä voidaan olla montaa mieltä. Ministeriö toi hiljattain eduskuntaan Kehityspolitiikan tulosraportin. Raportin perusteella oli äärimmäisen hankala saada selkeää käsitystä siitä, miten hyödyllistä tai vaikuttavaa kehitysyhteistyö on ollut.
Nykymuotoinen kehitysyhteistyö ei ole millään muotoa kehittänyt yhteiskuntia, auttanut niiden kansalaisia tai edistänyt kehitysavun tavoitteita. Tämä on ymmärretty viimein myös Ruotsissa, jossa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin mielestä väärin kohdistettu apu on tehnyt monista maista entistäkin köyhempiä ja yhä riippuvaisempia tukirahoista. Ruotsin uusi hallitus leikkaa kehitysapua tänä vuonna yli 7 miljardia kruunua (674 miljoonaa euroa).
On kyseenalaista maksaa kehitysyhteistyö velkarahalla. Eduskunnan tietopalvelun viimevuotisten laskelmien mukaan Suomen valtionvelka olisi jopa kolmanneksen nykyistä pienempi, jos kehitysapua ei olisi annettu 1990-luvun alun jälkeen. Kehitysavun maksamisen tulisi tapahtua vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä. Viime syksyn Kantar TNS:n tekemän gallupin mukaan lähes 70 % suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysapua ei pidä antaa velkarahalla. Myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että 60 % kyselyyn vastanneista olisi valmis leikkaamaan kehitysapumenoista.
Halu parantaa maailmaa ei riitä. Kehitysyhteistyö ei voi olla ideologista puuhastelua. Sen pitää olla Suomen ja suomalaisten edun mukaista, aidosti tuloksellista ja vaikuttavaa toimintaa.