Tolppaan itsensä kahlitsemalla ei maapallo pelastu
Jokainen Mannerheimintiellä istuva ja tolppaan itsensä kahlitseva elokapinalainen voisi mielestäni ottaa mallia 4H-toimintaan osallistuneista nuorista. Viime vuonna nämä nuoret istuttivat kahdentoista kunnan alueella eri puolilla Suomea yhteensä 190 000 kuusen ja männyn tainta. Uutta metsää syntyi yli 95 hehtaaria.
Lapset ja nuoret hyötyvät siitä, että he saavat tehdä juuri tämän kaltaisia, vaikutuksiltaan kauaskantoisia konkreettista ekotekoja omassa arjessaan tai lähiympäristössään. Tällainen työ edistää nuorille luontosuhteen muodostumista, millä on moniulotteinen, koko-naisvaltainen yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Se myös luo yhteisöllisyyttä ja liikuttaa heitä.
Tiedetään, että liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnallemme enemmän kustannuksia kuin tupakoinnin ja alkoholin riskikäyttö yhteensä. On laskettu, että summa on noin 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voitaisiin siis saada aikaan myös mittavia taloudellisia vaikutuksia. Negatiiviset ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet eli ahdistus ja huoli lisäävät mielenterveyshaasteita, mutta jos ne voidaan purkaa aitoon ja vaikuttavaan toimintaan, voi inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset yllättää meidät positiivisesti.