Sähkön seitsemän vuorokauden keskihinta oli 17,31 snt/kWh ja 28 vuorokauden 24,16 snt/kWh. Nämä luvut keskellä kesää kertovat karua kieltä tulevasta talvesta. Energian hinnan jyrkkä nousu, kaikkien muiden nousevien kustannusten lisäksi, huolettaa ja puhuttaa kansalaisia vierailitpa missä päin Suomea tahansa. Etenkin hallituspuolueiden suulla kuulee puhuttavan, että
Kuluvan eduskuntakauden aikana on saanut huomata miten vasemmistohallituksen ratkaisu kaikkeen tuntuu aina olevan uusi vero, vero ja vero. Tuleeko heille mieleen, että tulovaje johtuu aivan liian massiivisiksi räjähtäneistä valtion menoista, missä suurta osaa näyttelee pullataikinaksi paisunut julkinen sektori sekä velkarahan jakaminen ympäri maailmaa, eikä näitä
Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan tullaan säätämään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseuduilla ruuhkamaksujen käyttöönoton. Valtiovarainministeriö suunnittelee parhaillaan ruuhkamaksuja veroksi, jonka perisi valtio. Olen kritisoinut lakihanketta kovalla kädellä jo useaan otteeseen, ja pyrin tekemään kaikkeni estääkseni hallituksen aikeet ruuhkamaksuista. Niiden hyvät puolet loistavat poissaolollaan, mutta huonojen puolien lista
Koulutus on hyvinvointivaltiomme tärkein kivijalka. Suomi tarvitsee laaja-alaista osaamista, sivistystä ja jatkuvaa oppimista. Tarvitsemme kaikkia koulutusasteita, niistä valmistuneita ammattilaisia ja osaajia unohtamatta niitä, jotka työssään pitävät yhteiskuntaa liikkeellä tuiskussa ja tuiverruksessa tai siellä missä kädet eivät aina pysy puhtaina. Kaikki ovat Suomelle yhtä tärkeitä ja
Eduskunnan kyselytunnilla torstaina 5.5. valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi: ”Kaikki me, jotka kansan valittuina saamme palkkiota, niinkin korkeaa palkkiota — uskon, että tässä elämäntilanteessa suoraan sellaista ymmärrystä on kenenkään meidän vaikea hahmottaa, mitä tarkoittaa esimerkiksi yksinhuoltajavanhemman perheessä se, kun rahaa ruokaan ei ole.” Tämä Saarikon
Mattila II -asemakaavaluonnos eli ns. Saksan peltojen rakentaminen aiheuttaa tuusulalaisissa huolta. Kaavan on tehnyt arkkitehtiopiskelija, joka ei tunnu edes tuntevan aluetta. Oppilastyö valmistui loppuvuodesta 2021 ja oli kaikkien yllätyksenä suunnitelma, johon Mattila II -asemakaavan 3648 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) perustui. Mattilan alueen asukasyhdistyksen hallitus yhdessä